Kielletyt leikit: Tanssin kieltämisen historia Suomessa 1888–1948, Marko Tikka, Seija-Leena Nevala

Joulukuussa 1939 tanssimisesta tuli rikos. Tavallisista huvittelunhaluisista ihmisistä tehtiin rikollisia, joita sakotettiin ja jopa passitettiin vankilaan. Sotaa käyvän maan poliisi ja oikeuslaitos jahtasivat kaupungeissa ja maaseudulla tanssikiellon rikkojia. Kaksi tanssijaa menetti henkensä ratsioissa, ja arviolta viittätoista tuhatta suomalaista - etenkin nuoria naisia - rangaistiin tanssimisesta. Morsiusparikin tuomittiin omissa häissään tanssimisesta. Mikä tanssista teki niin vaarallisen, että se oli kiellettävä? Maailman mittakaavassakin poikkeuksellinen tanssikielto oli seurausta vuosikymmeniä kestäneestä tanssin vastustamisesta. Kielletyt leikit arvioi ensimmäistä kertaa laajasti tanssikiellon syitä ja seurauksia. Tanssiminen oli polttopiste, joka yhdisti esimerkiksi isänmaallisuuden ja käsityksen naisen kehosta. Tanssikiellon historia on tunteiden historiaa, ja seuraukset kantoivat pitkälle sodanjälkeiseen aikaan. Kielletyt leikit on voittanut tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon 2020.